fbtpori.net / Blog / Floorball / Salibandy Suomessa

Salibandy Suomessa

Moni saa ensikosketuksensa salibandyyn koulun liikuntatunneilla. Laji, joka usein harraste- ja puulaakipiireissä tunnetaan hieman väljemmillä säännöillä varustettuna “sählynä”, on 2000-luvulla viimeistään vakiinnuttanut paikkansa suomalaiseen urheilukulttuuriin.

Vuonna 2017 rekisteröityneitä salibandyn pelaajia oli Suomen Salibandyliiton mukaan yli 65 000, ja kaikkiaan salibandyn ja sählyn harrastajia arvioidaan olevan yli viisinkertainen määrä. Lajin yksinkertaisuus, sen aloittamisen helppous ja kustannusten pienuus houkuttelee lapsia ja heidän vanhempiaan; tarvitaan vain sisäpelikengät, kevyt sisäpelivaatetus ja maila.

Verrattuna useimpiin Suomessa kilpailtaviin urheilulajeihin salibandyllä onkin selvä etulyöntiasema kilpailtaessa uusista lisenssipelaajista muiden lajien kesken. Selkeästi halvempana harrastuksena kuin esimerkiksi jääkiekko, salibandy voi lisätä helpommin harrastajamääriä suurten kaupunkikeskuksien ulkopuolella – joka kunnasta kun aina jonkinasteinen koulun liikuntasali löytyy, mutta jäähallia ei niinkään. Suuresta pelaajapoolista nousee väistämättä huippupelaajia Suomen pääsarjaan ja aina maajoukkueeseenkin asti, ja kansainvälistä menestystä Suomi onkin niittänyt. Euroopan sisäisessä vertailussa Suomen Salibandyliigakin lukeutuu maanosan parhaiden sarjojen joukkoon.

Salibandyliiga perustetaan

Historian ensimmäinen miesten Suomen mestaruus jaettiin kauden 1986–1987 päätteeksi. Vain vajaa vuosi ennen tuon kauden alkua Suomen Salibandyliitto näki päivänvalon, ja vuodesta 1994 eteenpäin pääsarja on kulkenut nimellä Salibandyliiga. Kyseessä on siis Suomen mittapuulla sangen nuori laji ja lajiliitto, eikä salibandyn juuret muutoinkaan kovin kauaksi historiaan yllä: laji alkoi muovautua 50-luvulla erilaisista jääkiekon variaatioista, ja varhaisen sählyn ensimmäinen turnaus pelattiin vuonna 1974 Helsingissä. Ruotsalainen Sala IBK perustettiin1979 ja on puolestaan maailman ensimmäinen salibandyseura.

Salibandyn suuresta suosiosta kertoo omalta osaltaan se, että Salibandyliigan jatkoksi liiton on pitänyt perustaa useita alasarjoja, miesten puolella aina VI-divariin asti. Naisten puolella sarjatasoja riittää nelosdivariin saakka. Kaikki divisioonat sekä itse pääsarja kuuluu Salibandyliiton alaisuuteen, ja niissä noudatetaan kansainvälisen lajiliiton pelisääntöjä ja periaatteita.

Junioritoiminta salibandyssa on erittäin vireää, ja pelkästään valtakunnallisia juniorisarjoja löytyy C-junnuihin asti, unohtamatta alueliittojen hallitsemia sarjoja. Yhä useammassa salibandyliigaseurassa pelaajapolku yltääkin aina nuorimmista ikäluokista edustusjoukkueeseen asti.

Kauden rakenne

Kaudella 2018-2019 miesten Salibandyliigassa pelaa yhteensä 14 joukkuetta. Jokainen joukkue kohtaa toisensa runkosarjan aikana kaksi kertaa, ja kauden päätteeksi kahdeksan parasta joukkuetta etenevät pudotuspeleihin. Salibandyliigan jumbosijalle jäänyt joukkue putoaa suoraan seuraavaksi kaudeksi ykkösdivisioonaan sekä toiseksi ja kolmanneksi viimeiseksi sijoittuneet joukkueet pelaavat keskenään niin sanotun playout-sarjan, jonka häviäjä joutuu karsimaan liigapaikastaan ykkösdivarin voittajajoukkueen kanssa. Otteluiden rakenne noudattaa jääkiekosta tuttua kaavaa: peliaika on 3 x 20 minuuttia 15 minuutin erätauoilla.

Salibandyliigajoukkueiden maantieteellinen sijoittuminen painottuu pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomeen. Pohjoisin joukkue löytyy Oulusta, itäisin Kuopiosta ja läntisin Porista. Pääkaupunkiseudun kovan trion muodostavat helsinkiläinen EräViikingit sekä kaksi espoolaisjoukkuetta Indians ja Oilers. Huippuseuroja löytyy kuitenkin laajalta skaalalta, esimerkiksi tamperelainen Classic on jo vuosia ollut sekä naisten että miesten tasolla Suomen salibandyn eliittiä. Myös Jyväskylää edustava Happee on yksi Salibandyliigan kestomenestyjä – siitä todisteena löytyy neljä SM-mitalia 2010-luvulta. Seurahistorian ensimmäisen mestaruuden Happee voitti keväällä 2014.

Menestyneimmät joukkueet ja pelaajat

Kaikkien aikojen mitalitaulukon ykkössijaa pitää edelleen helsinkiläinen SSV, jonka toiminta siis sulautettiin uuden “salibandyn superseuran” EräViikinkien alaisuuteen kesällä 2017. SSV (lyh. SalibandySeura Viikingit) voitti toimintansa aikana huimat 11 SM-kultaa, viisi hopeaa ja neljä pronssia. Oilersin vastaava saldo on neljä kultaa, neljä hopeaa ja kolme pronssia. Classic pitää taulukon kolmatta sijaa kolmella mestaruudella, kolmella hopealla ja kahdella pronssilla. Naisten puolella yhdeksän mestaruuden Classic on taas sarjan kaikkien aikojen tilastoykkönen.

Miesten Salibandyliigan kiistaton nestori on Petri Kauko, joka on ennen kautta 2018-2019 pelannut Suomen pääsarjatasolla jo komeat 527 ottelua. Koko uransa Happeeta edustanut ja maajoukkueessakin esiintynyt Kauko pitää samalla hallussaan maratontaulukon ykkössijaa syöttöpisteiden osalta 408 syötöllä. Maaliennätystä puolestaan pitää hallussaan Mikko Kohonen, joka on 20 pääsarjakauden aikana iskenyt yhteensä 541 maalia. Vuonna 2008 Suomelle MM-kullan jatkoajalla ratkaisseen Tero Tiitun nimi taas komeilee liigan yhden kauden maaliennätyksen sarakkeessa 63 maalilla.

Entiset joukkueet

Avoin sarjasysteemi ja ajoittaiset seurojen talousvaikeudet selittävät, miksi Salibandyliigan kohtuullisen lyhyen historian aikana pääsarjassa on nähty yli 50 joukkuetta aina Maarianhaminasta Vaasaan. Viimeisimpänä Salibandyliigasta putosi Rauman SalBa, joka onnistui kahtena aikaisempana kautena pyristelemään voittajaksi putoamiskarsinnoista. Ironista kyllä, raumalaisten paikan pääsarjassa otti viime syksynä rakas paikallisvastustaja FBT Karhut Porista. Helsinki ja Tampere ovat olleet vuosien saatossa erittäin hyvin edustettuina useammankin joukkueen arvoisesti, ja voittipa Manse United historian kaksi ensimmäistä miesten Suomen mestaruuttakin.

Salibandyn tulevaisuudennäkymät Suomessa

Vaikka salibandyllä ei ole olympialajin statusta ainakaan toistaiseksi, Pohjoismaissa lajin kehityskäyrä on sekä pelillisesti että lajikulttuurillisesti nousujohteinen. Salibandy kiinnostaa kasvavissa määrin mediaa, kun pelisuoritukset kovenevat lajin kehittyessä. Helposti hallittavat sisäolosuhteet ovat lisäksi televisiointia ajatellen tärkeitä seikkoja.

Maailman ehkä kovatasoisimmassa salibandymaassa Ruotsissa lajin ammattimaisuus on viety Suomea pidemmälle, mutta me seuraamme länsinaapurin esimerkkiä askel askeleelta. Puhtaasti pelillisiä seikkoja tarkastellessa Suomi kuuluu maailman Top 5 -maihin heittämällä, mutta olosuhteissa riittää vielä paranneltavaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *